työvaatteiden vastuullisuus - mikä on olennaista?

Tekstiilitoimiala on monien arvioiden mukaan yksi maailman eniten saastuttavista teollisuuden aloista. Suomessa on jo pitkään tehty laadukasta tutkimusta esimerkiksi alan kierrätysratkaisujen kehittämiseksi. Liikkeellä ovat niin yksityiset yritykset kuin järjestöt ja tutkimuslaitokset.

Hyvä esimerkki on yliopistoja, julkishallintoa, suuria yrityksiä ja kansalaisjärjestöjä yhdistävä Finix-tutkimushanke, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta kestävien tekstiilisysteemien kärkimaa. Yksi hankkeen keskeisistä viesteistä on, että vihreän siirtymän teknologiset ratkaisut eivät yksin riitä tekstiiliteollisuudessa.

Mikä kaikki on siis olennaista vastuullisuuden parantamisessa, ja miten alan yritysten kannattaisi lähteä liikkeelle vastuullisuustyössä?

Valtava volyymi on keskeisimpiä syitä tekstiilitoimialan saastuttavuuteen. Euroopan ympäristökeskuksen arvion mukaan tekstiilien tuotanto on yli kaksikertaistunut vuodesta 2000 ja sen arvioidaan saavuttavan 150 miljoonan tonnin rajan vuoteen 2030 mennessä. Vain pieni osa vanhoista tekstiileistä kierrätetään. Eurooppalaiset heittävät vuosittain pois noin 11 kiloa tekstiilejä, joista 87 % poltetaan tai viedään kaatopaikalle. Työvaatteet ovat pieni osa toimialan volyymista, mutta kyse on silti vaikutuksiltaan merkittävästä markkinasta. Työvaatteita myydään Suomessa n. 200 miljoonalla eurolla vuodessa. Myös työvaatealalla on painetta näyttää tuloksia, ja keskustelu vastuullisuudesta käy ajoittain ylikierroksilla. Silloin saattavat perusasiat unohtua.

- Keskustelut tekstiilialan ympäristövastuullisuudesta keskittyvät usein tuotteen valmistusvaiheen arvioimiseen. Se, mistä kuiduista vaate on valmistettu tai mitä kemikaaleja sen valmistuksessa on käytetty, onkin tosi tärkeä osa vaatteen vastuullisuutta. Uusien materiaalien ja käsittelyteknologioiden huumassa tahtoo unohtua käyttövaiheen merkitys. Pidentämällä olemassa olevan vaatteen elinkaarta esimerkiksi korjaamalla saavutetaan usein paljon enemmän tai vaikuttavampia ympäristöhyötyjä.

- Itse asiassa, kun puhutaan työvaatteista, joiden elinkaari on pidempi kuin muiden vaatteiden, käyttövaiheella on todella suuri merkitys koko vaatteen elinkaaren aikaiseen kuormitukseen, Suomen ympäristökeskuksen tutkija Kiia Mölsä kertoo.

Työvaatteissa on eroja. Erityisesti niillä aloilla, jotka käyttävät paljon työvaatteita, valinnoilla on iso merkitys myös ympäristölle. Työvaatevalmistaja Fristads on tutkinut asiaa perusteellisesti.

- Työvaatteissa on hyvin vaihteleva elinkaari. Premium-työvaate kestää kolme kertaa pidempään kuin halvempi ja huonolaatuisempi työvaate. Ero kuormituksessa on todella suuri. Esimerkiksi, jos vastuullisen työvaatteen tuotannossa pystytään vähentämään hiilidioksidipäästöjä 50 %:lla ja vaate kestää kolme kertaa pidempään, olemme juuri leikanneet pelkästään tuotannosta syntyviä hiilidioksidipäästöjä yli 83 %:lla verrattuna halvempaan tuotteeseen. Laatu on siis tosi tärkeä asia myös ympäristön kannalta, toimitusjohtaja Mika Väänänen laskeskelee.

Monien maiden ja yritysten nykytavoitteissa korostuu pyrkimys hiilineutraaliuteen. Yhä useampi yritys on alkanut puhua myös hiilineutraaleista tuotteista. Pyrkimykset ovat oikean suuntaisia, mutta hiilineutraaliuden saavuttamiseen liittyy ongelmia erityisesti tuotteiden kohdalla.

- Hiilineutraalisuus on tosi tärkeä pyrkimys, mutta kun puhutaan tuotteesta, kuluttajalle hämärtyy se, että tuote ei sinänsä voi olla hiilineutraali. Tuotteen elinkaaren aikana syntyy aina päästöjä. Yleensä, kun puhutaan hiilineutraalista tuotteesta, taustalla on aina kompensointia. Se on toki osa työkalupakkia, mutta pitäisi aina pyrkiä minimoimaan tuotteen aiheuttamat vaikutukset ennen kuin lähdetään kompensoimaan, Kiia Mölsä toteaa.

Mölsä painottaakin siirtymistä yksittäisistä ja samalla iskulausemaisista tavoitteista tuotteen koko elinkaaren aikaisten vaikutusten dokumentointiin.

- Yritykset miettivät paljon tällä hetkellä, millaisia keinoja ne voisivat ottaa käyttöön tuotteen ympäristövastuullisuuden parantamisessa. Asiaa kannattaisi lähestyä niin, että laskee todellisen hyödyn tuotteen koko elinkaaren ajalta ja ottaa heti mahdollisimman laajasti mukaan muitakin kuin ilmastovaikutuksia. Muutoin voi käydä esimerkiksi niin, että vähennetään hiilipäästöjä valitsemalla toinen materiaali, mutta samalla suurennetaan veden kulutusta sellaisilla alueilla, joilla vedestä on pulaa. Usein ympäristövaikutukset kulkevat käsi kädessä, mutta välillä saattaa tulla trade-off -tilanteita, hän jatkaa.

Mika Väänänen kertoo, että Fristads on samoilla linjoilla. Siksi Fristads on kehittänyt yhdessä Ruotsin valtion tutkimuslaitos RISE:n kanssa EPD:n (Environmental Product Declaration), maailman ensimmäisen standardin vaatteen koko elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten mittaamiseen.

- Meidän ajatuksemme oli, että ei voi parantaa sitä, mitä ei voi mitata. Oli pakko kehittää joku mittari, jolla voidaan tutkia luotettavasti, kuinka paljon mikäkin ratkaisu vaikuttaa työvaatteen ympäristökuormitukseen. Nyt me pystymme laskemaan selvät luvut ja vertailemaan läpinäkyvästi esimerkiksi meidän Green-mallistoa muihin tuotteisiin.

- EPD:tä luotaessa toivottiin, että muitakin työvaate- ja tekstiilialan valmistajia lähtisi mukaan hyödyntämään sitä. Se on tietenkin aina iso investointi yritykselle, mutta kaikki on valmiina. Mikä tahansa tekstiilialan yritys pystyisi hyödyntämään meidän tekemäämme työtä.

Suomen Tekstiili & Muoti ry:n jäsenyritykset tekevät 1,58 miljardia euroa liikevaihtoa vuodessa. Se kattaa 86 prosenttia tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen ja valmistuttamisen liikevaihdosta Suomessa. Liiton vastuullisuusasiantuntijalla, Emilia Gäddalla on hyvä näkyvyys tekstiilialan vastuullisuustilanteeseen.

- Työtä on, totta kai, vielä edessä todella paljon, mutta suomalaiset yritykset ovat mielestäni lähteneet liikkeelle oikeasta päästä eli vaikutusten mittaamisesta. Se on ensin lähtenyt liikkeelle yritystasosta, mutta nyt on myös näitä, jotka ovat päässeet tuotekohtaiselle tasolle. Nämä yritykset haluavat syvällisesti ymmärtää, mistä tuotteen vaikutukset syntyvät. Tämänkaltainen työ on todella tärkeää, koska aidosti vastuullisia tuotteita voidaan synnyttää vain mittaamalla standardoidusti ja läpinäkyvästi eri vaikutuksia.

Tällä hetkellä alalla puhutaan paljon mahdollisuuksista käyttää erilaisia kierrätyskuituja työvaatteiden materiaalina. Uusia ratkaisuja pitää kuitenkin punnita tarkasti monesta näkökulmasta, jotta ei ajauduta harhapoluille. Tärkeä oppi siitä, että vastuullisuudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen, alkaa hahmottua.

- Kierrätyskuidut ovat oiva ratkaisu esimerkiksi päästöjen vähentämiseen, koska niiden kohdalla kuidun valmistuksen ja tuotannon aikaisia vaikutuksia voidaan vähentää paljon. Nämä vaikutukset ovat aika merkittäviä meidän toimialalla. Toisaalta kaikki kierrätyskuidut eivät välttämättä sovellu tähän käyttöön, koska työvaatteessa laatu, turvallisuus ja pitkäikäisyys ovat ihan keskeisiä ominaisuuksia. Pitkäikäisyys vähentää myös merkittävästi ympäristökuormitusta. Tämä on sellaista vaakakupissa elämistä, Gädda pohdiskelee.

Jos ei ole numeroita, ollaan täysin hakoteillä. EU:lta on tulossa apuun lainsäädäntöä ja mittareita. Se on erittäin hyvä asia, mutta tämän pähkinän ratkaiseminen vaatii alalta melkoista suoritusta, Väänänen säestää.

Vaatealan vastuullisuustyössä on otettu, ainakin Suomessa, selkeitä askelia. Kokonaisuus on kuitenkin erittäin monimutkainen. Tekstiilien toimitusketjut ovat pitkiä ja yritysten on usein vaikea saada tietoa, vaikka olisivat valmiit sitä hankkimaan. Esimerkiksi kuitujen alkuperää voi olla mahdoton päätellä, eikä materiaalin käsittelyssä ja värjäyksessä käytettyjä kemikaaleja ole välttämättä dokumentoitu tuottajamaissa. Tällöin kierrätyksen toteuttaminen on hyvin vaikeaa. Myös puhtaan veden saanti on monessa paikassa iso ongelma. Parannettavaa riittää paljon siinäkin tapauksessa, että tietoa on saatavissa.

- Ihan totta. Ei tämä työ ole ihan helpoimmasta päästä. Se vaatii ensin panostuksia tutkimukseen ja asioiden selvittämiseen. Mutta tieto mahdollistaa sen, että pystytään puhumaan oikeista asioista ja suuntaamaan toimenpiteet sinne, missä niillä on merkitystä. Niin päästään eteenpäin, Gädda toteaa.

- Meilläkin on menossa konsernitasolla monta hanketta, joissa tutkitaan mm. kuituja, värjäämistä, toimitusketjua, logistiikkaa ja vaatteiden korjaamispalvelun mahdollisuutta.  Oikeaan suuntaan tässä mennään, mutta minusta on tärkeintä, että me alan toimijat tunnustamme tosiasiat ja pyrimme mahdollisimman suureen läpinäkyvyyteen. Lopulta kaikki on kuitenkin kiinni käyttäjistä – siitä, mitä he arvostavat ja ostavat, Väänänen päättää.