idren kulissien takana
Kolmelta yöllä pimeimpään talven aikaan, Idre vuoret Pohjois-Ruotsissa ovat hiljaiset ja kääriytyneet pimeyteen, jota voisi veitsellä leikata. Ainakin kauempaa katsottuna. Kun tulet lähemmäs Idren hiihtokeskusta, huomaat pimeyden rikkoutuvan neljän rinnekoneen ajovaloista ja tasaisesta huminasta. He tasoittavat ja muokkaavat rinteitä seuraavan päivän innokkaita laskettelijoita varten.
Kauden alussa rinnetyöntekijät siirtävät sahanpurun alle isoiksi kasoiksi säilötyn lumen. Korkein lumisäilö voi olla 17 metriä korkea ja 100 metriä leveä ja se sisältää 85,000 m2 lunta. Se on paljon lunta. Jotta hiihtokeskus voisi pyöriä täydellä teholla, äiti maa sekä 150 lumettajaa auttavat lumen kanssa. Kun tulee kylmää ja lumen tuotanto on parhaimmillaan, jopa 6 työntekijää työskentelee ympäri vuorokauden keskuksen eteen. Tuskin on edes tarpeellista tähdentää, että kaikki pyörii lumen ympärillä talvisesongilla Idressä. Lumen tekeminen, lumen siirtäminen, lumen veistäminen… Ja kaikki tapahtuu sään armoilla.
”Jos on kylmää, teemme lunta niin paljon kuin mahdollista. Jos on lämmintä, teemme kaikkemme säilyttääksemme olemassa olevan lumen,” kertoo Martin Voest.
”Sääolosuhteet määrittelevät sen kuinka rinteitä ylläpidetään. Joskus siirrämme lunta suojaksi alueille, missä suojaa on vähän. Ja taas, jos koko yön sataa vettä ja rinteiden lumi on pahasti sulanut, meidän täytyy olla erityisen varovaisia. Jos ajoituksemme on huono, voimme menettää paljon jo tehtyä työtä.”
Martin Voest, tummassa, tuuheassa parrassaan sekä leveässä hymyssään, on koulutettu villin luonnon opas ja lääkintämies. Hän on työskennellyt Idressä vuodesta 2013 saakka. Aikaisemmin hän työskenteli Tukholmassa arboristina useiden vuosien ajan. Ei tule mitenkään yllätyksenä, että ulkona työskentelyyn tarvitaan korkealaatuiset työvaatteet. Mukavat, hengittävät sekä ulkona työskentelyä tukevat tuotteet ovat tärkeimpiä ominaisuuksia.
”Olemme monesti melko kiireisiä ulkona työskennellessä, mutta fyysisen aktiivisuuden taso vaihtelee. Tarvitsemme siis vaatteet, jotka soveltuvat moniin erityyppisiin olosuhteisiin. Joinakin päivinä hikoilemme tonneja, kun kaivamme putkia tai laitamme aitaa paikalleen. Toisinaan emme liiku niin paljon, joten silloin keskitymme pysymään lämpimänä,” kertoo Martin Voest, joka käyttää Fristadsin Airtech® kuoritakkia ja siihen kuuluvia kuorihousuja.
”Tykkään tosi paljon kuoritakista, se ei ole ollenkaan kankea, jäykkä tai raskas, pystyn käyttämään sitä ympäri vuoden. Fristadsin hyvä puoli on se, että he tarjoavat laajan valikoiman kaikkiin vuodenaikoihin.
Hiihtokeskuksissa pukeutuminen sääolosuhteiden mukaisesti on yksi asia, mutta hiihtokeskuksilla on yksi suuri uhkakuva tulevaisuudessa: ilmaston lämpeneminen. Idren vuorilla muutos on jo käsin kosketeltavissa. 10 tai 15 vuotta sitten keskus pystyi luottamaan riittävään lumen tuloon ja rinteet avattiin lokakuun viimeisellä viikolla. Tänä päivänä tarina on toinen.
”Meillä on paljon epävarmuustekijöitä sään suhteen, se todella vaikuttaa meihin”, kertoo Martin Voest.
Ruotsin kansallinen hiihtourheilun organisaatio, SLAO, on vastannut haasteeseen ja esittänyt suunnitelman siirtyä täysin fossiilivapaaksi vuoteen 2027 mennessä. Idren hiihtokeskuksessa rakennukset lämpiävät ja toimivat jo nyt 100%:sti ilman fossiilisia energialähteitä. Seuraava askel olisi tuoda hybridi-lumettajat ja sähköiset moottorikelkat keskukseen.
”SLAO on tehnyt meille ns. roadmapin, jonka mukaisesti kuljemmme kohti fossiilineutraaliutta. Nyt on jokaisen hiihtokeskuksen aika astua esille ja näyttää omat toimenpiteensä. Me olemme aloittaneet työn keskittymällä polttoaineiden ja energian vähentämiseen. Etsimme älykkäitä ratkaisuja kalustoomme. Esimerkiksi jos latukoneen koppi on tyhjä, sen lämpötilaa ei tarvitse pitää niin korkeana vaan sen voi laskea,” kertoo Martin Voest.
Ilmastonmuutoksen ja korona-pandemian välimaastossa, hiihtokeskuksilla ei ole pulaa ulkoisten tekijöiden aiheuttamista häiriöistä. Martin Voest on kuitenkin optimistinen tulevaisuuden suhteen.
”Uskon, että kesäkausi ja turismi kesällä tulevat kasvamaan tulevaisuudessa. Uskon myös, että talvisesongin kävijämäärät kasvavat,” hän kertoo. Olen varma siitä, että täällä hiihdetään 20 vuoden päästäkin – meillä on loistava tulevaisuus edessä.”